OneFS: NFS-asiakkaiden asetusten parhaat käytännöt

Tuetut protokollaversiot

Isilon OneFS tukee tällä hetkellä NFS-versioita 3 ja 4. NFS-versiota 2 ei ole tuettu 7.2.X-koodiperheeseen siirtymisen jälkeen.

NFSv3

NFS-versio 3 on tällä hetkellä NFS-protokollan yleisin versio, ja se on laajimmassa asiakas- ja tiedostopalvelinkäytössä. Tämän version tärkeimmät ominaisuudet:

• Tilaton: Asiakkaan ei tarvitse välttämättä aloittaa uutta istuntoa, jos sillä on oikeat tiedot esimerkiksi tiedostojen pyytämistä varten. Tämä mahdollistaa OneFS-solmujen välisen vikasiedon dynaamisten IP-varantojen kautta.
• Numeeriset käyttäjä- ja ryhmätiedot: asiakas ja palvelin viestivät käyttäjätietoja numeeristen tunnisteiden avulla, jolloin sama käyttäjä voi näkyä asiakkaassa ja palvelimessa eri nimillä.
• Kaistan ulkopuolinen tiedostojen lukitus: NFS-versio 3 käyttää lukitukseen NLM-nimistä apuprotokollaa. Tämä edellyttää, että asiakas vastaa palvelimen RPC-viesteihin esimerkiksi lukituksen vahvistamiseksi.
• TCP- ja UDP-tuki: Tämä versio voi toimia TCP:n sijaan UDP:n kautta, jolloin menetyksen ja uudelleenlähetyksen käsittely on käyttöjärjestelmän sijaan ohjelmiston vastuulla. Suosittelemme aina käyttämään TCP:tä.

NFSv4

NFS-versio 4 on NFS-protokollan uusin versio, ja sen käyttö on laajenemassa. NFSv4 on toistaiseksi vähemmän suorituskykyinen kuin v3, koska vastaamiseen tarvitaan enemmän tunnistetietojen yhdistämistä ja istuntojen seurantaa. Seuraavassa on joitakin keskeisiä v3- ja v4-versioiden välisiä eroja

• Tilallinen: NFSv4 käyttää viestintään istuntoja. Sekä asiakkaan että palvelimen on seurattava istuntojen tilaa, jotta viestintä voi jatkua.
  • Ennen OneFS 8.X -versiota tämä tarkoitti, että NFSv4-asiakkaat edellyttivät kiinteitä IP-varantoja Isilonissa, sillä muuten niissä saattoi ilmetä ongelmia.
• Käyttäjä- ja ryhmätiedot merkkijonoina: Sekä asiakkaan että palvelimen on ratkaistava numeeristen tietojen nimet. Palvelimen on haettava esitettävät nimet ja asiakkaan on yhdistettävä ne uudelleen numeroihin.
• Kaistan sisäinen tiedostojen lukitus: Versio 4 ei enää käytä erillistä protokollaa tiedostojen lukitukseen, vaan on tehnyt siitä kutsutyypin, joka yhdistetään yleensä OPEN-, CREATE- tai WRITE-toimintoihin.
• Yhdistelmäkutsut: Versio 4 voi yhdistää sarjan kutsuja yhteen pakettiin, jolloin palvelin voi käsitellä ne kaikki kerralla ja vastata lopuksi. Tämä auttaa vähentämään yleisissä toiminnoissa käytettävää kutsumäärää.
• Vain TCP-tuki: NFS-versiossa 4 menetyksen ja uudelleenlähetyksen käsittely on käyttöjärjestelmän vastuulla.

NFSv4.1 ja uudemmat

OneFS ei tällä hetkellä tue NFS-versiota 4.1. Jos tarvitset tiettyjä version 4.1 ominaisuuksia, tarkista asiakastiimiltäsi, onko niitä mahdollista tarjota OneFS:n ainutlaatuisten ominaisuuksien kautta.

OneFS:n versiokohtaiset ongelmat

Jos asiakas on käyttänyt Isilon OneFS:ää enintään versiosta 7.1 alkaen, OneFS 7.2.0 -versiosta OneFS 8.1.1 -versioon asti käytössä olevat muutokset voivat vaikuttaa siihen, kuinka klusterista poikkeavaa koodausta käyttävät asiakkaat voivat tarkastella ja käyttää hakemistoluetteloita. Lisätietoja: ETA 483840.

Tämä ei ole ongelma, jos OneFS on ollut käytössä vähintään versiosta 7.2 alkaen.

Käyttöönottoasetukset

Käyttöönottoasetuksille ei ole asetettu ehdottomia vaatimuksia, mutta meillä on joitakin asiakasyhteyksiin liittyviä suosituksia. Emme ole sisällyttäneet tähän tarkkoja merkkijonoja, koska asetusten syntaksi vaihtelee käyttöjärjestelmän mukaan. Tarkan käyttöönottosyntaksin voi tarkistaa oman jakeluversion ylläpitäjän oppaista.

Uudelleenyritysten ja aikakatkaisujen määrittäminen

Isilon vastaa yleensä hyvin nopeasti asiakkaiden viestintään, mutta jos solmu on menettänyt virransaannin tai verkkoyhteyden, voi kestää muutama sekunti, ennen kuin sen IP-osoitteet siirtyvät toimivaan solmuun. Siksi aikakatkaisu- ja uudelleenyritysarvot on tärkeää määrittää oikein. Isilon suosittelee 60 sekunnin aikakatkaisuarvoa ja kahta uudelleenyritystä ennen virheilmoitusta, jotta voidaan kattaa vakavimmatkin vikasietotilanteet.

Soft- ja hard-käyttöönotot

Nk. hard-käyttöönotossa asiakas yrittää toimintoja loputtomasti uudelleen, jos se kohtaa aikakatkaisun tai virheen. Näin varmistetaan, että asiakas ei katkaise käyttöönottoa tilanteessa, jossa Isilon-klusteri siirtää IP-osoitteita solmusta toiseen. Nk. soft-käyttöönotossa tämä aiheuttaa sen sijaan virheen ja käyttöönotto merkitään vanhentuneeksi, jolloin se on tehtävä IP-osoitteen siirtämisen jälkeen uudelleen.

Keskeytyksen salliminen

Useimmat asiakkaat eivät oletusarvoisesti anna käyttäjän keskeyttää I/O-odotusta, eikä sitä voi pysäyttää esimerkiksi ctrl+c-näppäinyhdistelmällä, jos klusteri lakkaa vastaamasta. interrupt-käyttöönottoasetuksella voidaan sallia näiden signaalien normaali kulku.

Paikallinen lukitus ja etälukitus

Kun NFS-vienti otetaan käyttöön, voit määrittää, suoritetaanko lukitukset paikallisesti vai klusterin lukituskoordinaattorilla. Useimmat asiakkaat käyttävät oletusarvoisesti etälukitusta, ja tämä onkin yleensä paras vaihtoehto, kun useat asiakkaat ovat yhteydessä samaan hakemistoon. Suorituskykyä voidaan kuitenkin parantaa käyttämällä paikallista lukitusta tilanteissa, joissa asiakkaan ei tarvitse jakaa yhteyttä käytettävään hakemistoon. Lisäksi jotkin tietokannat ja ohjelmistot pyytävät paikallisen lukituksen käyttöä, sillä niillä on oma koordinaattori.